Uroshiiri vai lauma tyttöjä?

Valitsin meille tyttöhiiriä, koska halusin useamman hiiren lauman ja silloin naaraat ovat ainoa vaihtoehto. Uroshiiret ovat reviiritietoisia ja todennäköisesti alkavat tapella keskenään, vaikka olisivat veljeksiä ja alkuun tulleet hyvinkin toimeen.

Totta puhuen halusin tyttöjä myös siksi, että uroshiiri yleensä tuoksuu paljon naaraita voimakkaammin. Olen kauan sitten asunut uroshiiren kanssa, mutta vuosien kuluessa olen tullut aistiherkäksi ja pärjään heikosti voimakkaiden tuoksujen kanssa.

Ensimmäisten hiirien jälkeen alkoivat kuitenkin vanhat kasvatusajatukset nousta pintaan ja uroshiiren hankkiminen oli tämän vuoksi oikeastaan väistämätöntä. Ajattelin, että jospa nyt kuitenkin yhden uroksen kanssa pärjäisin.

Niin saapui Oreo ja olin jo seuraavana päivänä hieman kauhuissani. Aloin pikaisesti selvittää, millaisia keinoja hajun hillitsemiseksi on olemassa ja nykyisin meillä meneekin ihan mukavasti. Jaan vinkkini seuraavassa blogitekstissä, ja nyt keskityn lausumaan muutaman ylistyksen sanan uroshiirestä.

Oreo on ihana. Se on ollut alusta asti hyvin kesy ja arvelen, että koska se elää yksin, ihmisen seuralla on sille erilainen merkitys kuin laumassa eläville naaraille. Jo pari päivää saapumisestaan Oreo alkoi tulla itse terraariosta kädelle ja kättä pitkin syliin. Se on kertakaikkisen hurmaava poika, johon saa helposti kontaktin. Rakastuin korviani myöten.

Kumpi siis kannattaisi valita – uros vai lauma naaraita?

Hiiri on parhaimmillaan ihana lemmikki sukupuolesta riippumatta. Suurimmat erot sukupuolten välillä on oman kokemukseni kautta ovat juuri nuo laumaan ja tuoksuihin liittyvät.

Lisäksi itse koen, että urokselle tulisi suuremmalla syyllä varata aikaa seurusteluun, koska se on yksin. Oreo seurailee meitä terraariostaan tyttöjä aktiivisemmin ja tulee heti iloisen ja seurallisen oloisena katsomaan, kun joku kulkee ohi. On aivan pakko jäädä hetkeksi vähintään juttelemaan.

Toisaalta täytyy muistaa, etteivät kaikki urokset ole rohkeita seuramiehiä, vaan ne voivat olla luonteeltaan myös ujoja, varautuneita tai muuten vain itsenäisempiä. Paljon riippuu hiiren linjoista, eli millaisia geenejä ne luonteensa puolesta ovat suvultaan perineet.

Se, mikä uroshiiren kohdalla jää puuttumaan, on mahdollisuus seurata laumaa ja sen dynamiikkaa. Naaraslaumaa seuraillessa pääsee hyvin perille hiirten keskinäisestä käyttäytymisestä ja ehkä niiden keskenään erilaiset luonteenpiirteetkin erottuvat laumassa toisella tavalla.

Yhdelle urokselle riittää pienempi asumus kuin naaraslaumalle, mutta terraarion sisustamisessa ei ole eroja. Hiiret pitävät yleisesti ottaen kaivelusta, kiipeilystä ja turvallisista pesäkoloista, ja ne tarvitsevat virikkeitä sukupuolesta riippumatta.

Tietysti, jos tilaa ja aikaa riittää, voi ottaa molempia – uros omaan terraarionsa ja tytöt omaansa. Meille tämä on ollut mukava ratkaisu.