Kuulumisia hiirulasta

Muutama merkittävä asia on ehtinyt tapahtua sitten edellisen postauksen. Laitetaan tuorein tähän ensimmäiseksi.

Syli & Hali

Uudet hiiret ovat viimein kotona. Kävin hakemassa Sylin ja Halin tänään Elinalta – junalla Seinäjoelle ja seuraavalla takaisin Tampereelle.

Syli (Kensington Gardens) on Mytin pikkusisko ja Myttihän on suuri hiirirakkauteni, joten halusin ehdottomasti vielä toisen hiiren samasta yhdistelmästä, kun tällainen mahdollisuus oli olemassa.

Olen nyt muutenkin rakastunut näihin ihanaluonteisiin pitkäkarvaisiin kikkuroihin niin kovin, että meille tulee aikanaan myös omia pikkupörriäisiä. Kun sopiva uroskin on jo Elinalla kasvamassa, otin samaan matkaan myös Sylin ja Mytin siskopuolen. Virallinen nimi, Hug In A Mug, taipui puheissa nopeasti Haliksi, eikä taida siitä muuksi enää muuttua.

Pääkuvassa Hali & Syli vielä Elinan luona, Elinan kuvaamina. Jännitti kovasti, kuinka erotan tytöt toisistaan, joten pyysin Elinaa laittamaan ne omiin, nimettyihin kuljetuslaatikoihin. Kun täällä kotona katselin rauhassa molempia, niin ovathan ne erinäköisiä luonnossakin.

Ensimmäinen poikue toiveissa

Laitoin Mellen ja Oreon yhteen viime viikolla, joten toive hiirivauvoista on ottanut nyt konkreettisen askeleen.

Ensimmäinen ilta nuorella parilla meni Mellen hätistellessä innokasta urosta kauemmaksi ihan äänen kanssa. Oreo antoi herrasmiehenä tilaa, muttei silti malttanut olla kokeilematta vähän väliä, josko kipinä olisi jo syttynyt. Seuraavana päivänä oli jo rauhallisempaa. Oreo saa hetkittäin nukkua samassa mökissäkin Mellen kanssa.

Romanssi jatkuu nyt siten, että Melle siirtyy kahden ja puolen viikon yhteiselon täytyttyä omaan asumukseensa ja toivomme kovasti, että yhteiselo on ollut hedelmällinen. Hiiri kantaa poikasia 19-21 päivää, eli poikaset voivat parhaimmillaan syntyä pian siirtämisen jälkeen lokakuun ensimmäisinä päivinä.

Melle ja Oreo valikoituivat pariksi pidemmän tähtäimen ajatuksella saada siniläntillisiä hiiriä. Vielä tästä yhdistelmästä niitä ei voi tulla, vaan tämä on välivaihe, josta toivottavasti löytyy sopiva tyttö seuraavaa välivaihetta ajatellen.

Minni seurasi Lolaa mummolaumaan

Kirjoitin aiemmin Eripuraa laumassa -postauksessa Lolasta, joka alkoi hyökkäillä laumassa muiden päälle ja siirtyi lopulta kasvattajan mummolaumaan.

Vietimme tämän jälkeen pari viikkoa rauhallista elämää, kunnes Minnissä alkoi esiintyä samanlaista käytöstä. Minni ja Lola ovat läheistä sukua keskenään, joten tämä oli ehkä heidän linjassaan joillain yksilöillä esiintyvä piirre.

Otin Minniä ohjeiden mukaan alkuun jäähylle omaan boksiin, mutta tästä ei ollut apua, vaan käytös jatkui laumaan palaamisen jälkeen. Niinpä Minni seurasi Lolaa mummolaumaan ja tämän jälkeen elämä tyttöjen laumassa on ollut sopuisaa.

On mielenkiintoista seurata hiirien käytöstä ja niiden keskinäistä dynamiikkaa laumassa. Malva on selvästi kaikkien kaveri, kuopsuttelee tasapuolisesti kaikkien turkkeja, mutta hakeutuu eniten Petunian viereen sillalle nukkumaan.

Melle ja Mytti löytyivät usein samasta kasasta nukkumasta. Nyt kun Melle on Oreon kanssa, oli Myttikin liittynyt sillalla nukkuvien ryhmään. Syli ja Hali liittyvät huomenna totuttelun kautta tyttöjen laumaan. Uskon, että pienet pallerot otetaan hyvin vastaan.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s